Kaupunginvaltuuston kokous 17.11.2008

§ 128 Tuloveroprosentti

Leena Peltosaari

Veroprosentin linjaaminen on tänä vuonna erittäin vaativa tehtävä näissä olosuhteissa, joissa olemme kuluvan vuoden aikana joutuneet hyväksymään lisätalousarvioita, olemme saaneet monenlaista viestiä ensi vuoden suunnittelujen pohjaksi ja olemme jättämässä päätöksenteon  uudelle valtuustolle

Kokoomuksen valtuustoryhmän yksimielinen päätös vuoden 2009 tuloveroprosentista on se, että veronkorotusta nykyisestä 18,25%:sta ei tule tehdä.

Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää välttämättömänä sitä, että vastuulliselle talouspolitiikalle luodaan sellainen perusta, jolta uusi valtuusto, hallitus ja lautakunnat voivat jatkaa yhdessä virkamiesjohdon kanssa kaupungin talouden tervehdyttämistä.

Kokoomuksen valtuustoryhmä näkee, että ensin on saatava perusasiat kuntoon ja palvelujen tuottamisen tehokkuus sekä kokonaishinta sille tasolle, missä se on muissa keskisuurissa kunnissa tai vertailukunnissa. Sosiaali- ja terveystoimen kuntavertailuhan osoitti Järvenpäässä kustannusten olevan n. 8 % muita vertailukuntia suuremmat.

Vuoden 2009 aikana

-    saatava johtajuus ja johtaminen kokonaisuudessaan kuntoon koskien sekä ylintä että myös väliportaan johtoa

-    saatava talousjohtaminen, talousohjaus ja talousosaaminen sekä kustannustietoisuus organisaation eri tasoilla kuntoon

-    saatava palveluprosessit kuntoon kaikilla toimialoilla ja kaikissa yksiköissä niin, että päällekkäisyydet minimoidaan, asiakas on saamassa palvelua oikeassa ja oikeanhintaisessa paikassa

-    harkittava jokaisen työpaikan avautuessa eläkkeelle jäännin, irtisanoutumisen tai määräaikaisuuden vuoksi, onko ko työtehtävän osaamisalueet oikein määritetyt ja onko vakanssi nykyisessä muodossa tarpeellinen

-    huolehdittava henkilöstön osaamisesta niin, että heillä on kyky ja halu siirtyä uusiin tehtäväkokonaisuuksiin muutosten sitä edellyttäessä, mutta myös työhyvinvoinnista, niin että saadaan poissaolot vähenemään huomattavasti nykyisestä

-    saatava sosiaali- ja terveystoimen kustannukset sille tasolle, missä ne ovat muissa keskisuurissa kunnissa

-    valittava kehitysjohtajaksiosaaja, joka ottaa vastuuta ja panee vauhtia EMAL -työhön, niin että kaavoitus ja elinkeinot kehittyvät naapurikuntien tapaan tai yli niiden – huolehditaan, että Järvenpää –talon toimintakate paranee seuraavina vuosina eikä heikkene kuten hallintokuntien esityksistä on luettavissa

-    vähennettävä tuntuvasti konsulttityövoimankäyttöä - edelleen tuntuu, että jos edessä on pienempikin kehittämisasia, tarvitaan konsultti – meillä on osaamista omasta takaa

-    velvoitettava johtamisjärjestelmätyöryhmä rakentamaan taloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja koskien mm. muutosjohtamista – jokaisen johtajan tulee olla muutosjohtaja, näin ollen tarvitaan tukea muutoksen johtamiseen, mutta ei erillistä muutosjohtajaa  

-    kehitettävä tavoitteellisesti ICT:ntarjoamia mahdollisuuksia

-    käytävä läpi jokainen sopimus ja arvioitava sen tarpeellisuus sekä mahdollisuus luopua siitä

-    analysoitava investointisuunnitelmien rakenne ja suhteuttaminen talouden tilanteeseen

Kokoomuksen valtuustoryhmä edellyttää, että vuoden 2009 talousarvion ja sen toteuttaminen ei ole alijäämäinen siitä huolimatta, että veroja ei koroteta. Edellytämme myös että terveystalohankkeen suunnittelua jatketaan aiemmin päätettyjen periaatteiden mukaisesti. 

Uuden  valtuustokauden alkaessa säännösten perusteella valtuusto on nykyistä enemmän strateginen linjaajana. Vuoden 2009 toiminnan ja talouden tehostaminen edellyttävät, että tuleva valtuusto tekee valtuustosopimuksen ja että lautakunnat uudessa roolissaan ottavat sen vastuun, joka niille säännöstön mukaan tulee.

Kokoomuksen valtuustoryhmän muutosesitys kaupunginhallituksen esitykseen:

Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että vuoden 2009 veroprosentti  tulee säilyttää nykyisellä tasolla eli 18,25 %:ssa.

Kaupunginvaltuuston kokous 16.6.2008
§ 76 JOHDON RAPORTTI 1/2008
Leena Peltosaari

Ensimmäistä vuosineljännestä koskeva raportti luo tarkastelupohjaa ensi vuoden strategisten tavoitteiden ja edessä olevan talousarvioprosessin käsittelyä varten.

Tällä hetkellä voimme tyydytyksellä todeta, että valtuusto on hyvin informoitu kaupungin kokonaistilanteesta varsin tiheän raportoinnin ja valtuustoinfojen vuoksi. Nyt käsillä oleva raportti osoittaa myös, että toimialoilla tehdään sinnikkäästi työtä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, mistä erityinen kiitos niin toimialajohdolle kuin myös kaupungin koko henkilöstölle.

Raportin asioita on käsitelty kevään valtuustokokouksissa useaan otteeseen ja monia sitovia tavoitteita on mahdollista tarkastella vasta syvällisemmin loppuvuoden raportoinnin pohjalta. Siksi nostan tässä esiin vain muutamia, ensi vuoden suunnitteluun ja strategisiin linjauksiin vaikuttavia asioita –huolenaiheita ja kehittämiskohtia.

1. Maankäyttö niin yritys- kuin asuintonttienkin aikaansaamiseksi on nostettu vuoden 2009 strategiseksi kärjeksi ja jopa talouden vakauttamisen edellytykseksi. Tältä osinhan johdon raportti I on aika lohduton:

apulaiskaupunginjohtajan raportoinnin mukaan

 i.      Lepolan peltojen käsittelyprosessi kestää ja kestää, toki meistä riippumattomista syistä ja lehtitietojen mukaan museovirasto on myös pannut lusikkansa tähän soppaan – toivonkin, että kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja antaa oman näkemyksensä museoviraston kannan mahdollisesta vaikutuksesta Lepolan peltojen rakentamisprosessiin 

ii.      maanmyyntivoittoja on ensimmäisen neljänneksen ta voitellun 25 %:n sijaan ainoastaan reilut 10 %, kun myytävää ei ole – tässä suhteessa siis ensi vuosi tulisi rakentaa realistiselle pohjalle

2. Yritystoiminta elinkeinojohtajan katsauksen mukaan tarjonnassa on tällä hetkellä 10 vapaata yritystonttia, joihin ei raportin mukaan kohdennu yritysneuvottelua. Nämä vähäisetkin tonttivarannot tulisi saattaa voimallisen markkinoinnin kohteeksi. Tässä yhteydessä on samanaikaisesti tyydytyksellä todettava, että uutta yritystoimintaa on kaupunkiin saatu kiitettävästi – 80 uutta yritystä ja 128 työpaikkaa – toivottavasti vuoden lopussa raportissa kolme on todettavissa, että myös yritysten nettokasvu, osaamisintensiivisyyttä edellyttävien yritysten ja palveluyritysten kasvu ja työpaikkaomavaraisuus osoittavat selkeää kasvusuuntaa.

Nämä pari esimerkkiä osoittavat, että kaupunkikehityksen näkökulmasta mahdollinen uusi voimavara kehitysjohtajan vakanssin muodossa on enemmän kuin välttämätön ja tervetullut – mutta tietysti silloinkin on tärkeintä maankäytön, kehityksen ja markkinoinnin vastuuhenkilöiden saumaton yhteistyö.

3. Työllisyys Talousjohtajan katsauksessa on nostettu esiin mm. positiivinen työllisyyskehitys. Kun tilanne ei kuitenkaan muihin KUUMA -kuntiin nähden ole hyvä, esitän, että seuraavassa johdon raportissa on selvitys Järvenpään työttömyydenhoidon erityspanostuksen vaikutuksesta kokonaistyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentymiseen.

4. Kansainvälisyys Olemme osa kansainvälistyvää ja kansainvälistä metropolialuetta – kansainvälinen kilpailukyky on nostettu mm. maakuntasuunnitelmassa ja –ohjelmassa keskeiseen asemaan. Meillä johdon raportissa kansainvälisyys näkyy varsin vaatimattomana  ja lähinnä hallintojohtajan vastuualueen alla  osiossa kansainvälistymisen edistäminen. Yritysten kansainvälistyminen ja kansainvälisten yritysten sijoittumisen sekä työperustaisen maahanmuuton näkökulmasta niin strategisessa suunnittelussa, KV-ohjelman kehittämisessä ja toteuttamisessa kuin myös raportoinnissa on tarpeen nostaa sitovan tavoitteen kansainvälistymisen edistäminen tavoite- ja toiminnan tasoa vastaamaan sitä tasoa, joka meillä logistisen sijainnin perusteella tulisi olla. Myös tässä näen kehitysjohtajan, elinkeinojohtajan ja KV asioiden päällikön kiinteän yhteistyön merkityksen erittäin tärkeänä.

Kaupunginvaltuuston kokous 17.3.2008

VALTUUSTOALOITE  

Kulttuuriseteli                                                                      

Opetusministeriön asettama työryhmä luovutti 12.3.2008 kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinilleesityksensä  tuloverolain muuttamisesta koskemaan myös kulttuuriseteliä jo käytössä olevan verottoman liikuntasetelin tavoin.Kulttuurisetelin avulla työnantaja voisi verovapaasti tukea työtekijöidensä taideharrastuksia ja kulttuuripalvelujen käyttöä ja samalla edistää työntekijöidensä hyvinvointia ja työkykyä. Verovapaan kulttuurisetelin käyttöönotto tapahtuisi vuoden 2009 alussa ja sen enimmäisarvo olisi 400 €.

Työryhmän esityksen mukaan etuuden piiriin kuuluisivat käynnit museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyissä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Kulttuuritoimintana pidettäisiin myös käyntiä tiedekeskuksessa ja urheilutapahtumassa sekä osallistumista ohjatulle toiminnalliselle taidekurssille.

Ministeri Wallin totesi esityksen saatuaan mm. seuraavaa: ”Kun ikääntyvien osuus työvoimasta kasvaa, työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen on erityisen tärkeää. Toivottavasti kaavaillut veroporkkanat saavat työnantajat tarttumaan tilaisuuteen huolehtia tällä tavalla työntekijöidensä fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista.

Tänään valtuuston käsittelyssä on ollut henkilöstöstrategia, jossa on esillä mm. työhyvinvointi, henkilöstön kannustaminen ja motivointi sekä kaupungin mahdollisuudet olla vetovoimainen ja kilpailukykyinen työnantaja. Visionsa mukaisesti Järvenpää haluaa edelleen olla elinvoimainen kulttuurikaupunki.

Edellä esitetyn perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että kaupungin ensi vuoden budjettia laadittaessa kaupungin henkilöstömenoihin sisällytetään budjettiprosessissa määritettävän suuruisen verovapaan ja henkilökohtaisen kulttuurisetelin käyttömahdollisuus. Setelin käyttöönottovaraus on mahdollista tehdä pääosiltaan budjetin sisäisinä allokointeina, joten merkittäviä budjetin määrärahalisäyksiä kulttuurisetelin käyttöönotto vuonna 2009 ei aiheuta.

Kulttuurisetelin käyttöönotolla on mahdollista tukea paikallista ja alueellista kulttuuriyrittäjyyttä ja myös sitä kautta edistää alueen elinvoimaisuutta. Kulttuurisetelin käyttöönotto on yksi teko, joka osoittaa, että kaupungin visio ei ole pelkkää sanahelinää.

Järvenpäässä 17.3.2008

Leena Peltosaari/kok

+ 26 muuta valtuutettua

Kaupunginvaltuuston kokous 21.1.2008

8§ RANTAPUISTON JA SÄVELPUISTON YLEISSUUNNITELMA

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro/Leena Peltosaari

Tänään meillä on päätettävänä kaupungin maisemallisen käyntikortin ja kaupunkilaisille monipuolisia virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia tarjoavan Rantapuiston ja siihen kiinteästi liittyvän Sävelpuiston yleissuunnitelma jatkosuunnittelua varten.

Rantapuiston asemakaavan valmistumisen jälkeen jouduttiin odottamaan kolme vuotta kaavan lainvoimaisuuden saantia. Tänä aikana oin kuitenkin valmisteltu alueen uutta yleissuunnitelmaa tehokkaasti ja kiitettävän vuorovaikutteisesti virkamiesten, kuntalaisten ja eri yhdistysten kesken. Myös aluelehdistö on informoinut lukijakuntaansa monipuolisesti koko prosessin ajan. Tämä hanke on erinomainen esimerkki oikeantyyppisestä valmisteluprosessista – siitä kiitos niin virkamiehille, valmistelevalle lautakunnalle kuin myös kaikille aktiivisille toimijoille.

Kuten esittelyasiakirjoista on nähtävissä alkuperäistä yleissuunnitelmaa on kehitetty lausuntojen ja teknisen lautakunnan päätösten pohjalta koko suunnittelun ajan käyttäjien ja lähiasukkaiden näkökulmasta toimivampaan suuntaan. Puisto tulee toteutuessaan tarjoamaan vaihtelevassa maastossa ja kauniissa järvimaisemassa varaukset mm. nuoriso-, piknik- ja koirapuiston, talviuintipaikan, katsomolla varustetun kesäteatterin ja kulttuuritapahtumapaikan sekä perinteisen sirkuskentän rakentamiseen sekä laadukkaan rantaravintolan, jonka rakentaminen onkin jo hyvässä käynnissä - eli todellisen keitaan ja monimuotoisen kokonaisuuden meille järvenpääläisille.

Yleissuunnitelmasta annetuissa lausunnoissa, mielipidekyselyissä ja lehtikirjoittelussa vastustus on kohdennettu koko prosessin ajan voimallisesti sirkuskentän tuntumaan rakennettavaksi suunniteltuun mäkeen. Mäki on muuttunut suunnitelmissa 50-60 metriä pitkäksi ruohokumpareeksi samalla, kun sen korkeutta on madallettu alkuperäisestä. Korkeutta on kuitenkin edelleen, koska kumparetta on talvikäyttökaaviossa (s.99) suunniteltu käytettävän mäenlaskupaikkana. Rantapuiston asukasyhdistykselle annetussa vastineessa (s.29) kumpareen korkeudeksi on ilmoitettu n. kaksi metriä korkeimmillaan ja käytöksi mm. toimiminen luonnollisena katsomotilana, kun sirkuskentällä järjestetään tapahtumia.

Kokoomuksen valtuustoryhmän yksimielisen näkemyksen mukaan suunniteltua maastomuotoiltua kumparetta ei tule rakentaa Rantapuistoon, koska

-  se estää avoimen järvinäkymän puistossa liikkujilta

-  sillä ei ole asiantuntijoiden näkemyksen mukaan merkittävää tuulensuojatehtävää

-  kostealla ruohokumpareella istuminen ei ole tapahtumakatseluun kovinkaan miellyttävää ja katsomolla varustettu yleisötila on suunnitelmissa entisen vedenpuhdistamon alueella, missä istuintilaa edellyttävät yleisötapahtumat on mahdollista järjestää

-  kumparetta korkeampia mäenlaskupaikkoja puistossa on jo luonnostaan

-  kumparerakennelma vaatinee massiivisen määrän maata ja tämä massa saattaa pohjustamattoman siirtomaan päälle tuotuna aiheuttaa samankaltaista maan vajoamista kuin tapahtui ns. pengertien alkua rakennettaessa 

Näin ollen kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että kyseinen kumparerakennelma  poistetaan yleissuunnitelmasta.

Yksittäisinä huomioina haluamme myös nostaa esiin Sävelpuistoon suunnitellun omenatarhan lähinnä hoidollisesta näkökulmasta ja toivommekin Ilkka Holmilalta näkemystä omenatarhan kustannuksista ja vaatimasta hoidosta esim. Martti Salmen ehdottamaan salavatarhaan verrattuna.

Kokoomuksen näkemyksen mukaan yleissuunnitelmaa toteutettaessa tulee kaikin mahdollisin myönteisin keinoin edistää Rantapuistohäiriköinnin ja ilkivallanteon vähenemistä niin, että puistosta tulee todella meille kuntalaisille mielihyvää tuottava järvenrantakeidas.

* * * * *

17.1.2008
Kokoomuksen valtuustoryhmä järjestäytyi

Kokoomuksen valtuustoryhmä piti torstaina 17.1.2008 järjestäytymiskokouksensa. Valtuustoryhmän puheenjohtajana jatkaa Helinä Perttu ja varapuheenjohtajana Leena Peltosaari. Ryhmän sihteeriksi valittiin Ismo Nöjd ja taloudenhoitajaksi Keijo Walve.

* * * * * 

Kaupunginvaltuuston kokous 10.12.2007

147§ JÄTEMAKSUTAKSAT

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro/Tomi Riihimäki

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tällä hetkellä käydään neuvotteluja uuden koko maailmaa koskevan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Kiotossa solmittu ilmastoa koskeva sopimus, jota eivät toki kaikki maat ole allekirjoittaneet, päättyy vuonna 2012. Sopimuksen perusteella sitovia päästörajoituksia on 36 teollisuusmaalla. Kioton sopimuksen tavoitteisiin sitoutuneiden maiden pitää vähentää kasvihuonekaasujen määrää 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä.

EU-maista parhaiten on onnistunut Saksa, joka on vähentänyt päästöjä 18 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Suomi ei pääse lähellekään Saksaa ja se ei ole mikään yllätys kenellekään, joka on viime aikoina vieraillut Saksassa.

Juna-asemilla on säännönmukaisesti lajittelu samoin kuin muissakin julkisissa tiloissa. Saksalaiset ovat mallikansalaisia kierrätyksessä. Johtuuko se sitten nuukuudesta vai mistä, mutta sieltä meidän pitää ottaa oppia.

Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ei onnistu, jos jätteitä ei lajitella eikä kierrätetä, vaan viedään edelleen kaatopaikoille. Metaani , joka vapautuu kaatopaikoilta on yli kaksikymmentä kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ilmastonmuutos etenee nopeammin todennäköisesti kuin on nyt ennustettu. Tähän mennessä muutokset ilmastossa ovat olleet nopeampia ja pahempia kuin mitä tiedemiehet ovat ennustaneet.

Arvoisa puheenjohtaja,

Nyt käsiteltävänä olevat Järvenpään uudet yleiset jätehuoltomääräykset hiukan hämmentävät. Tuntuu siltä, että me menemme toiseen suuntaan kuin muut EU-maat. Olemme muuttamassa biojätteiden keräystä niin, että rajana on tulevaisuudessa vähintään 10 huoneistoa entisen kuuden sijasta. Tässä ei ole järkeä, ellemme saa näitä alle 10 huoneiston taloyhtiöitä innostumaan kompostoinnista ja muitakin. Se mihin meidän pitää pyrkiä, on että kaikki biojäte kompostoidaan syntypaikalla.

Ruotsissa valtio tukee ilmalämpöpumppujen hankintaa, pitäisikö meidän tukea kompostien hankintaa? Paitsi, että kompostointi on kivaa, niin se myös säästää selvää rahaa. Jokainen osaa laskea, että jos jäteauto käy 7 kertaa vuodessa eikä 26 kertaa, niin onhan se silkkaa säästöä.

Esimerkiksi lämpökompostorin ostaminen ei saisi olla rahasta kiinni, jos tahtoa löytyy kompostointiin. Lämpökompostori, jollainen itselläni on, maksoi noin 400 EUR. Toimii loistavasti ja en voisi enää kuvitellakaan laittavani biojätteitä tavalliseen roskikseen.

Arvoisa puheenjohtaja

Kysyn onko niin, että keräyslasi viedään edelleen sekajätteen joukkoon nk. penkkaan kaatopaikalle. Taannoinhan poistin kiltisti pulloista kaikki metallin ja etiketit, kunnes kaatopaikan hoitaja Harry Hellgren totesi minulle, että tuonnehan lasitkin kipataan muiden jätteiden joukkoon. Tämän jälkeenkin olemme edelleen kyllä lajitelleet niin lasit, kananmunapakkaukset, maito- ja mehutölkit, metallit, pahvit, biojätteet, paperit ja tietenkin patterit. Vastaushan kaupungilta oli silloin, että ne lasisäiliöt, jotka ovat maanpäällisiä viedään kaatopaikalle muiden jätteiden joukkoon ja taas ne nk. molokinkidat viedään uudelleen käytettäväksi. En ihmettele yhtään, että joidenkin kuntalaisten motivaatio kierrätykseen on alhainen, jos ei voi luottaa siihen, että kierrätysastioiden sisältö todella menee kierrätykseen.

Kunnat ovat avainasemassa ilmastonsuojelussa. Tällä tehdään ne käytännön päätökset, joilla vaikutamme ja ohjaamme ihmisten käyttäytymistä jätteiden käsittelyssä ja tuottamisessa.

Meillä kaikilla on velvollisuus olla esimerkkeinä ja edistää kierrätystä ja kaupungin pitää huolehtia siitä, että kierrätykseen tarkoitettu tavara ei päädy kaatopaikalle.

Ryhmässämme käytiin tästä asiasta keskustelu, jossa osa oli sitä mieltä, että lajitteluvaatimuksen ehtoja pitäisi lieventää entisestäänkin eli rajana pitäisi olla 15 asuntoa. Tätä perusteltiin sillä, että useilla pienemmillä taloyhtiöillä ei ole tilaa tontilla useiden erilaisten jäteastioiden sijoittamiseen. Tämä ei kuitenkaan saanut kannatusta ryhmässä, kuten ei myöskään se, että pysytään edelleen 6 huoneiston rajassa.

Tästä nyt tehtävästä päätöksestä ei varmasti meille patsaita pystytetä.

Kokoomus-ryhmä kannattaa hallituksen esitystä, mutta on valmis muuttamaan jätehuoltomääräyksiä tarvittaessa pikaisestikin, jos jätteiden määrä ei vähene Järvenpäässä. Haluamme kuulla ensi vuonna miten nämä uudet jätehuoltomääräykset ovat vaikuttaneet. Jokainen voi kuitenkin omalta osaltaan auttaa asiaa ostamalla vaikka koko perheen yhteiseksi joululahjaksi lämpökompostorin. Se ei ehkä ole se mitä esimerkiksi lapset eniten toivovat, mutta ehkä se kuitenkin on se, jota lapset eniten tarvitsevat.

Kiitos!

* * * * * 

Kaupunginvaltuuston kokous 19.11.2007

TALOUSARVIOESITYS 2008

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro/Helinä Perttu

Hyväksymme tänään asiakirjaa, joka myös on ymmärrettävissä kaupungin toimintasuunnitelmaksi eikä ole siis pelkästään taloudellista ohjausta vaan yhtä tärkeänä rinnalla kulkee toiminnalliset tavoitteet. Kokoomus kantaa huolta ja vastuuta sekä taloudellisesta että toiminnallisesta kehityksestä kotikaupungistamme. Ne on saatava kohtaamaan toisensa paremmin ja vietävä näkyviksi ihan ruohonjuuritasolle jokaiselle työntekijälle samalla sitouttaen heitä yhteisiin tavoitteisiimme. Liikaa vielä kuuluu viestiä kuntalaisilta, että me päättäjät ja ylin johto olemme kovin kaukana arjen todellisuudesta. Parhaillaan on työntekijöillämme mahdollisuus ottaa kantaa tähän aiheeseen työhyvinvointi-kyselyn kautta, josta tuloksia saadaan luettavaksi alkuvuodesta.

Olennainen tekijä kaupunkistrategiasta johdettujen vuositavoitteiden sekä taloussuunnitelman onnistuneen toteutumisen kannalta on johtamiskysymys. Nähtäväksi jää onko osattu budjetoida aikaisempia vuosia paremmin, jotta tämä jo valmiiksi vain niukka budjetti ei tulevan vuoden aikana muuttuisi lisäbudjettien kautta miinusmerkkiseksi. Lisäksi toivomme kuluvan vuoden aikana pystyttävän todentamaan niitä tulevaisuuden säästölukuja, joita nyt ennaltaehkäisevillä panostuksilla voidaan muutaman vuoden viiveellä alkaa odottamaan jo näkyväksi. Kehittämistä vaatii vielä raportointi ja oleellisen tiedon nostaminen esiin erottaen mikä on strategiataso verrattuna operatiivisuuteen. Toivotamme myös parempaa työrauhaa, sillä jatkuvat muutokset johtoportaassamme ovat aivan varmasti kuormittaneet työntekijöitämme viime vuosina.

On huomioitava, että taloussuunnitelman onnistuneeseen lopputulokseen vaikuttavat myös tärkeimmät yhteistyökumppanit, joiden kanssa kaupunki tekee yhteistyötä strategisesti merkittävissä asioissa, kuten palvelutuotannossa, elinkeinopolitiikassa ja maapoliittisissa kysymyksissä. Toisaalta meillä on Keski-Uudellamaalla selkeä kilpailutilanne, jossa meidän pitää onnistua kaupunkina saavuttamaan voittoja kilpailussa, jota käydään jo esim. rekrytointipuolella työntekijöiden hankkimiseksi, yritysten sijoittumispaikoista ja kaupungin houkuttelevuudesta asuinpaikkana.

Käsissämme olevaa budjettia kuvaa hyvin adjektiivi niukkuus. Tiedämme kaikki realiteetit, jotka ovat ohjanneet tämän vuoden valmistelutyötä. Palkkaratkaisut ovat tuoneet työntekijänäkökulmasta hyvää tulosta mutta samalla kiristäneet kaupungin rahat todella tiukoille. Lähetekeskustelussa pelkäsimme toimintakatteen alijäämän karkaavaan pitkälle yli kuuteen prosenttiin, mutta nyt käsillä oleva lopputulos on vieläkin heikompi ja nopeuttaa siis velkaantumistamme huolestuttavasti. Tulopuolen kasvattamiseen on löydettävä lisää keinoja ja siinä tarvitaan nyt ryhmien välistä määrätietoista yhteistä toimintaa.

Budjettia rakennettiin hyvässä hengessä ja seminaareihin osallistuneilla on ollut käytännön paikkoja osallistua kommentointiin ja työskentelyn ohjeistamiseen. Ryhmien välisissä neuvotteluissa yhteinen sävel löytyi helposti ja 100 000 euron lisääminen oppilashuoltoonnähtiin tarpeellisena. Meillä on syksyllä alkanut laaja oppilashuollon kehittämisprojekti, joka tulee kuvaamaan toimenpideketjut nuorten terveen kasvun tukemiseksi ja samalla kartoittaa solmukohtia. Tämä on hyvä esimerkki poikkihallinnollisesta yhteistyöstä, sillä sama sitova tavoite ”oppilashuollon toimintaprosesseja on selkiytetty” löytyy sekä Sosiaali- ja terveystoimen lasten ja perheiden palveluiden että Sivistystoimen perusopetuksen kohdalta.

Perusopetuksen budjetti on tiukka ja käytännön koulutyötä kuormittaa myös koulujen investointihankkeiden siirtyminen eteenpäin. Hyvää mieltä tuottaa lasten ja nuorten hankkeen jatkaminen sekä 50 000 euron merkitseminen koulupihojen lähiliikuntapaikkamaiseen kehittämiseen lasten toivomuksia kuunnellen. Tämä lasten ja nuorten osallistumiselle varattu summa herätti myös positiivista kiinnostusta Tampereella pari viikkoa sitten pidetyssä Lasten parlamentin ensimmäisessä valtakunnallisessa istunnossa

Sosiaali- ja terveystoimella on näytön vuosi uuden johtajan alaisuudessa. Toivomme rohkeutta ja muutosvastarinnan ylipääsyä, jotta löydettäisiin ne paikat, joissa voisi tehostaa ja herkkyyttä huomata ne toiminnot, joissa tarvitaan uudenlaista työtapaa. Ensi vuonna saamme tilaamamme konsulttiselvityksen, jonka jälkeen on aika lähteä tekemään toimenpiteitä terveydenhuollon ja ikääntymisen haasteiden ratkaisujen kanssa. Pidämme myös hyvänä omaishoidon tukeen lisättyä määrärahaa.

Investointipakettiapäästään ensi vuonna purkamaan harmillisen vähän ja nyt vaadimmekin suunnitelmilta tervettä harkintaa ja parempaa kustannuslaskentaa, ettei uimahallin tapaisia lisäbudjettiratkaisuja jouduttaisi tekemään tulevissa investointiprojekteissa. Lisäksi ympäristöön liittyviä näkökulmia ja Järkevän linjauksia pitää ajaa yhä aktiivisesti päivittäisen toimintojen sisälle.

Järvenpää kohtaa vääjäämättä lähivuosina tulevaisuuden muutosvoimia, jotka kertovat niistä haasteista, uhista ja mahdollisuuksista, jotka ovat todellisuutta tämän päivän Suomessa. Näitä mainitsemiani muutosvoimia ovat esimerkiksi väestörakenteen muutos, jatkuva teknologinen muutos, henkilöstön eläköityminen, globaali kilpailu ihmisistä sekä palveluista, toimintaympäristön muutosten arvaamattomuus sekä poliittisen päätöksenteon tulevaisuus. Kaupunki ei voi sulkea silmiään näiden muutosvoimien osalta, vaan sen tulee aktiivisesti pyrkiä vastaamaan näihin haasteisiin ja kääntää niiden mukainen kehitys kaupungin kehittymismahdollisuuksiksi. Kokoomus toivoo, että myös tuleva vuosi tulee näyttäytymään kehityksen ja elinvoimaisuuden vuotena sekä taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden näkökulmasta.