Tuula Siltasari-Peltonen
Kuvataiteilija, Järvenpään Kokoomuksen hallituksen jäsen
Järvenpää: koti- vai taukopaikka?
Viime sunnuntaina oli Venny-Startin päivä. Tätä pyöräily- ja liikuntatapahtumaa olimme Lions Club Vennyissä valmistelleet lähes koko vuoden. Omana osuutenani oli vetää kaupunkipolkukierros. Osallistujia kierroksella oli mukavasti kolmisenkymmentä. Joukossa oli myös julkkis naapurikunnasta, Tuusulasta, laulaja Kaija Koo.
Kaupunkipolku on neljän kilometrin mittainen kävelyreitti Järvenpäässä. Sen varrella on noin kolmekymmentä kulttuurihistoriallisesti tai muutoin mielenkiintoista kohdetta. Polusta on painettu opaskirjanen, jossa on selostus jokaisesta kohteesta. Todellinen tietopaketti jokaiselle Järvenpäästä kiinnostuneelle.
Pienistä sadekuuroista huolimatta kierros sujui hyvissä tunnelmissa ja kysymyksiä riitti. Lopussa Kaija Koo kommentoi: "Enpä olisi ikinä uskonut, että Järvenpäästä löytyy näin paljon mielenkiintoista". Tämä lämmitti mieltä ja palasin ajatuksissani vuosiin Järvenpää-Seuran puheenjohtajana.
Järvenpää-Seurassa pohdimme usein sitä, mitä on Järvenpää kotipaikkakuntana ja kenelle. Jotta ihminen viihtyisi asuinkunnassaan ja ottaisi sen asioista myös vastuuta, hänellä on oltava kuntaan jonkinlainen myönteinen tunneside: kotiseuturakkautta tai –ylpeyttä.
Järvenpääläisistä vain pieni osa on täällä syntyneitä. Valtaosa on muualta muuttaneita, eripuolilta Suomea ja yhä enemmän myös ulkomailta. Useimmilla tänne muuton syynä ovat olleet pääkaupunkiseudun oloissa kohtuuhintainen asunto ja hyvät liikenneyhteydet. Monen mielessä on ilmeisesti ajatus, että Järvenpää on matkan varrella vain tilapäinen taukopaikka josta muutetaan Helsinkiin tai vanhalle kotiseudulle kunhan velat on maksettu tai eläkeikä koittaa. Tästä kertoo myös tilastojen osoittama vilkas muutto Järvenpäästä. Väestön nopea vaihtuvuus ja tietynlainen juurettomuus aiheuttavat monenlaisia ongelmia ja myös välinpitämättömyyttä ympäristöstä.
Olen vetänyt työväenopistossa uusille järvenpääläisille tarkoitettuja kursseja, joilla perehdytään uuden kotikaupungin historiaan, palveluihin, kulttuuriin ja tulevaisuuden näkymiin. Tavoitteena on, että tätä kautta kaupunki tuntuisi kotoisammalta ja merkittävämmältä. Tämän kaltaista muutosta olen kurssien aikana ollut havaitsevinani. Ensivaikutelma Järvenpäästä tuntuu monelle olevan aika tylsä ja vähän epäsiistikin. Läheisempi tutustuminen tuo kuitenkin esille kaupungin hyviä ja mielenkiintoisia puolia. Järvenpää ei ole epämääräinen taajama lukuisien samanlaisten joukossa vaan ainutlaatuinen rikkaan kulttuuriperinnön omaava kaupunki.
Valtiovalta korostaa maahanmuuttajien kotouttamista ja sopeuttamista suomalaiseen yhteiskuntaan. Meillä Järvenpäässä on samantapainen tehtävä. Tänne muuttaneiden tulisi tuntea kaupunki omaksi kotipaikakseen, jossa voi asua pitempäänkin. Tässä työssä on suuri merkitys myös paikallisilla yhdistyksillä kuten Järvenpään Kokoomuksella. Yhdistykset tarjoavat yhden mahdollisen väylän löytää mieluisia harrastuksia, tutustua ihmisiin ja paikkakuntaan sekä myös vaikuttaa asioihin.
|