Ari Åberg

Johtaja, Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions

EU testaa yhtenäisyyttään ja valmistautuu parlamenttivaaleihin

Kun EU:n edeltäjä Euroopan Hiili- ja Teräsyhteisö perustettiin II maailmansodan raunioille, oli jo siinä nähtävissä kolme EU:n päätehtävää. Stragiset raaka-aineet - hiili ja teräs - haluttiin ylikansalliseen hallintaan. Tällä oli paitsi taloudellinen, myös turvallisuuspolittinen ulottuvuus. Hiili- ja teräsyhteisöön kuului oleellisena osana myös kolmikantainen sosiaalinen vuoropuhelu, jota varten sillä oli omat rakenteensakin. EU on siis alusta lähtien ollut sekä rauhanprojekti, taloudellinen projekti että sosiaalinen projekti. Kaikki tämä sisältyy myös tämän päivän unioniin.

Tällä hetkellä testataan toden teolla EU:n kykyä yhteiseen ullkopolitiikkaan ja rauhan edistämiseen Georgian kriisin yhteydessä. Nyt jos koskaan on unionin kyettävä yhteiseen esiintymiseen ja yhtenäiseen ulopolitiikkaan. Tilanne olisi EU:n kannalta helpompi, jos Lissabonin sospimus olisi jo voimassa. Siinä kun unionille on määritelty selkeä tavoite yhteiseen ulkopolitiikkaan ja luotu koneisto ulkoasioiden hoitamiseen (Korkea Edustaja, oma ulkoasiain hallinto). Toivottavasti EU tässä onnistuu ja myös Lissabonin sopimus saataisiin uusien neuvottelujen kautta voimaan. EU:n yhtenäistä voimaa tarvittaisiin erityisesti Venäjä-politiikassa.

Taloudellisena projetktina EU on menestynyt. On luotu suuret yhtenäismarkkinat. Yhtenäisvaluutta Euro on  vakaa ja saa Slovakiasta uuden jäsenen ensi vuoden alussa. Taloudellinen integraatio  on auttanut ja auttaa edelleen EU:ta kestämään kansainvälisen taantuman, jonka kynsissä olemme.

Taloudellinen projekti ei voi kuitenkaan onnistua eikä markkina toimia kunnolla ilman sosiaalista ulottuvuutta. Kestävä vauraus syntyy ihmisten tekemästä työstä ja jos sitä ei arvosteta, ei tuottavuus kasva ja talouskasvu hiipuu. Tämän heräsi EU:n komissiokin huomaamaan, kun se kesän kynnyksellä julkaisi oman sosiaalisen tomintaohjelmansa. Paketti sisältää mm. direktiiviehdotukset rajat ylittävistä terveyspalveluista, eurooppalaisista yritysneuvostoista sekä syrjinnän ehkäisystä työelämän ulkopuolella. Lisäksi mukana on asetusehdotus rajat ylittävästi toimivista pienyhtiöistä sekä lukuisa määrä tiedonantoja, raportteja ja keskusteluasiakirjoja. Paketin ulkopuolella tulevat sykysllä vielä parlamentin käsittelyyn vuokratyö- ja työaikadirektiivit. Jälkimmäinen ehdotus on EU:n historian ensimmäinen työelämän huononnusdirektiivi ja sopii varsin huonosti EU:n sosiaaliseen ulottuvuuteen. Siinä ei ole pyrkimystäkään eri intressien yhteensovittamiseen, vaan se johtaisi käytännössä viikottaisen ja vuotuisen työajan yleiseen pitenemiseen EU:n alueella Tämä taas tekisi vaikeammaksi esimerkiksi demografiseen kehitykseen vastaamisen pyrkimällä nostamaan keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Tämä yhtälö kun tahtoo toimia niin, että mitä enemmän pidennetään viikottaista ja vuosittaista työaikaa sen enemmän lyhennetään vastaavasti elinikäistä työaikaa. Ihminen, joka tunee itsensä tyhjiin puristetuksi sitruunaksi, pyrkii varmasti mahdollisimman aikaisin eläkkeelle. Tällä menolla yleensä avuksi tulee myös joku työperäinen sairaus, jonka perusteella eläkepaperit on helppo kirjoittaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että työaikadirektiivistä tulee syksyn suurin poliittinen taistelu EU:n parlamentissa.

Ensi kesänä ovatkin sitten edessä EU:n parlamenttivaalit. Mikäli Lissabonin sopimus saadaan edes osittain voimaan, merkitsee se parlamentin vallan vahvistumista. Äänestäminen on siis näissäkin vaaleissa tärkeää.